ARNANUT USUUP PUUA
Nalinginnaasoq allannguuteqalaartoq.
ANGISSUSEQ ATAASEQ, TAMANUT NAAMMAGUTTOQ
Arnanut usuup puua usuup puua assigingajallugu atortarpoq – assigiinngissutaa annerpaaq tassaavoq, kiap atorneraa. Usuup pooq angutip usuanut tissarsimasumut atitinneqartartoq, arnanut usuup puua utsummut inissinneqartarpoq, tassani peersap illissap paavanut apuunnissaa pinaveersaartinniarlugu saattumik, polyuretan assiaqummik taninneqartumik pilersitsisarpoq. Usuup puua aamma kinguaassiutitigut nappaatinut illersuutaavoq, atuunnissaanullu hormoninik imaluunniit naartunaveersaatinik allanik atuinissaq pisariaqanngilaq.
Usuup puuisulli allatulli, atoqatigiilernerit tamaasa nutaamik atortoqartassaaq. Arnanut usuup puua matoqqasup tungaani ammalortortaqarpoq, utsuup iluani iluamik inissisimaneranik qulakkeerinnittumik. Usuup puua ikkunneqassaaq, ammalortoq qitumaartoq pussullugu usuup puua utsummut pulatillugu, soorlu tamponimik atisinermitut. Pulanissaa tamaat ajaguk – matoqqasortaata illissap paava assissavaa, ammasortaalu utsuup silataani centimeterialunnguit anillagassalluni. Atoqatigeereernermi ammasortaa mianersortumik tigujuk, matuniarlugu qipiuk anisoorlu kusertinnagu usuullu puua peerlugu. Taava igiinnassavat, tullissaanimullu nutaamik peqarnissat qulakkiiginnarlugu.
SUNNIUT NALINGINNAASUMIK ATUINEQ
SIUNNERSORNEQARNISSAQ PISARIAQARTIPPIUK?
Peqqissaanermik suliaqartoq oqaloqatigiuk
PAASISARIAQAKKATIT
1 - 3 millimeter
Illissap paava taama mikitigaaq, arnanut usuup puua timip iluani tammarsinnaanani.
25,8 millionit
2009-mi nunani tamalaani aningaasaliisartunilu naalagaaffinnut attuumassuteqanngitsut aqqutigalugit arnanut usuup puui tunniunneqartut..
Nul
Usuup puut assigalugit, arnanut usuup puui hormonitaqanngillat.
- Pisariaqartitsinermi atorneqartarpoq, kiisalu nammineq ikkullugulu peerneqartarluni.
- Milutsitsinermi atorneqarsinnaavoq.
- Hormoninik akoqanngilaq, arnanullu hormoninut atatillugu saniatigut kissaatiginngisanik sunnerneqartartunut periarfissaalluni.
- HIV/AIDS kinguaassiutitigullu nappaatinut allanut illersuutaavoq.
- Sunniutaa annertusarniarlugu tarngut peersamut toqoraataasoq ilanngullugu atorneqarsinnaavoq.
- Arnanut usuup puuata ikkunnissaata ilinniarneqarnissaa sungiunniagassaalaarsinnaavoq.
- Usuup puua iluamik inissinneqanngikkuni putusinnaavoq.
- Ilaat usuup puuinut lateximik sanaajusunut sapigaqarsinnaapput.
KALAALLIT NUNAANNI NAARTUNAVEERSAATIT AKEQANNGILLAT
- NAARTUNAVEERSAATIT ATORSIGIT IMMISSINNULLU PAARALUSI
Nalunngiliut usuup puuinik atugassannik akeqanngitsumik, piffissamik inniminneeqqaarnak napparsimavimmut aalliinnariaallutit?
Usuup puuata saniatigut naartunaveersaateqarnissat pitsaassaaq. Kalaallit Nunaanni iluanaarputit naartunaveersaatit assigiinngitsut akeqanngitsumik pisinnaagakkit, ilinnut tulluartut toqqarsinnaallugit.
P-pillit ullut tamaasa iisassaapput. Eqqaamasinnaaneq ajorukkit imaluunniit ullut tamaasa iisisarnissat aporfigigukku, naartunaveersaatit attartuut toqqarsinnaavatit, assersuutigalugu hormonspirali imaluunniit p-stavi. Hormonspirali ukiunit pingasunit ukiut arfinillit tungaannut atasarpoq, apeqqutaalluni sorleq atornerit.
Naartunaveersaatit pillugit peqqissaasumik oqaloqateqarit, paasisaqarfiginiassavatit. Atoqatigiinneq nuannernerpaasarpoq, atoqatigeereeraanni kinguaassiutitigut nappaatit imaluunniit naartunissaq eqqarsaatigisussaanagu.